Café Balzac – kahviblogi

Café Balzac on innokkaille kahvin kittaajille ja kahvilakulttuurin ystäville suunnattu blogi. Ranskalainen kahviaddikti Honoré de Balzac on mielestämme mitä mainioin ikoni kaikille kahvin ystäville. Olemme koonneet sivulle monia kahvivinkkejä ja historiikkia Honorén elämästä ja edesottamuksista.

Sivusto on tarkoitettu niin innokkaille siemailijoille kuin karaistuneille baristoillekkin. Jos et tyydy automaattikahviin tai Saludoon, olet oikeilla jäljillä. Kahvissa riittää keskusteltavaa siinä missä oluessa, viineissä tai drinkeissäkin. Kahvin makua voi parantaa tekemällä se käsityönä automaattien ja laitteiden sijaan.

Kahvipapuja kupissa

Kahvin historia

Kahvia ollaan jo pitkään valmistettu kahvinpensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla. Arabit huomasivat seoksen piristävän vaikutukseen jo noin 1200-luvulla. Omalla mantereellamme kahvia ollaan siemailtu 1600-luvulta lähtien. Alun perin arabit pitivät kynsin hampain kiinni salaisesta reseptistään ja kahvi oli siten todella arvokasta.

Suomalaiset juovat suhteessa eniten kahvia koko maailmassa. Keskiverto kaduntallaaja juo peräti 10 kilon edestä kahvia joka vuosi, mikä on hillitön määrä verrattuna seuraaviin sijoihin. Suomalaiset suosivat vähemmän arabiankahvia, joka on toista suosittua lajiketta kongonkahvia vähemmän kitkerää.

Euroopassa kahvinjuonti muuttui hitaasti osaksi kulttuuria. Kun vielä 1600-luvulla nestettä pidettiin saatanallisena myrkkynä, 1700-luvulla sitä juotiin jo mielellään monissa kahviloissa. Asiaan saattoi vaikuttaa muun muassa paavi Klemens VIII:nen antama hyväksyntä. Kahviloita alkoi syntymään Englantiin, Ranskaan ja Saksaan.

Suomeen mainio piristäjä levisi Ruotsin kautta. Ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maistamaan kahvia, oli kamaripalvelija nimeltään Käg Turusta. Hän sai maistiaisen Persian matkallaan jo vuonna 1637. Sen jälkeen suomalaisten kahvinjuonti olikin pitkään katkolla, kun 1756 Ruotsi julisti viisu vuotta kestävän kahvin kieltolain taloudellisista syistä.

Suomalaiset olivat kuitenkin sitkeää väkeä ja onnistuivat salakuljettamaan sen verran kahvia, että kansakunta kesti pitkän kahvikiellon yli. Suomalaisten onneksi kahvin hinta laski roimasti sen jälkeen, kuin monet siirtomaavaltiot pistivät kolonisoimansa valtiot tuottamaan kahvia läntisille markkinoille. Kehitysmaissa pilkkahinnalla tuotettu kahvi on edelleen monen suomalaisen päivän piristäjä.

Kahvia juotiin pitkään lähinnä ilman lisukkeita eli mustana. Sittemmin uutteeseen keksittiin sekoittaa muun muassa kermaa, maitoa ja sokeria. 1900-luvulla keksittiin monia uusia kahvityyppejä, kuten Yhdysvalloissa suosioon noussut Cafe Latte. Italialaiset keksivät vuonna 1905 espresson ja vielä vuonna 1948 vaahdotuskoneen. Koneella saatiin aikaan kahviin sopiva vaahto eli crema. Höyryllä vaahdotettua kahvia kutsutaan edelleen italialaisittain cappuccinoksi.

Suomessa kahvin ryystäminen on saanut monia mielenkiintoisia erikoispiirteitä. Kansa innostui kahvista siinä määrin, että esimerkiksi maailmansotien aikaan alettiin keksiä monenlaisia kahvinkorvikkeita. Korvikkeina ollaan käytetty sikuria ja kahvin sekaan ollaan lisätty pula-aikana muun muassa ohraa, lanttua, voikukanjuuria ja ruista. Ilmeisesti tarve kitkerään juotavaan oli sen verran kova, että oli pakko keksiä uusia reseptejä.

Nykyisin Suomessakin riittää kahviloita joka makuun. Kahvia juodaan amerikkalaiseen tyyliin varsinkin kermalla ja muilla mauilla höystettyinä. Lähes joka taloudesta löytyy toki myös oma kahvinkeitin, sillä juuri vaalea suodatinkahvi tuntuu olevan suomalaisten herkkua. Monet ovat arvelleet tähän syyksi sen, että suomalainen kraanavesi on erityisen raikasta. Tumma paahto peittää tehokkaammin veden maun, minkä vuoksi sitä suositaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa, missä vesi ei ole kovin maukasta.

Cafe Balzac – Iiro Kasvi

Iiro Kasvi on Cafe Balzacin perustaja ja pääasiallinen bloginpitäjä. Hän on innokas harrastelijabarista, jonka voi nähdä usein erilaisissa eurooppalaisissa kahviskaboissa. Kahvi-innostus syttyi Iirolla jo pienenä, mikä on erikoista, kun ottaa huomioon, että useimmat lapset eivät siedä kahvin kitkerää makua.

Iiro on myös innokas historian harrastaja, joten blogista voi silloin tällöin löytää juttua myös historiallisesta kahvikulttuurista. Blogin nimikin tulee sopivasti kahvin ”suojelupyhimyksestä” Honoré de Balzacista, mikä on enemmän kuin sopivaa. Kahvin tuhatvuotisesta historiasta riittää kerrottavaa ja tutkittavaa, joten harrastusten yhdistäminen on ollut helppoa.